<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Taidehistorian pyhiä polkuja</title>
  <updated>2019-08-14T05:22:41+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://delos.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://delos.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>Delos</name>
    <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[OPTINEN JA KINEETTINEN TAIDE]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Liikkeen kuvaamiseen tarvitaan kuvassa olevia elementtejä ja niihin liittyviä, erisuuntaisia visuaalisia voimia. Yleisesti kuva muuttuu eri tavoin katsottaessa. Optisessa ja kineettisessä taiteessa hyödynnetään optisia harhoja syvyydestä ja liikkeestä, perspektiivioppia sekä aksonometriaa, pakopisteetöntä yhdensuuntaisprojektiota.<br /><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/1012851.jpg" alt="1012851.jpg" /><br /><br /><strong>Bridget Riley, Breathe, 1966, emulsio kankaalle</strong>.<br />Kineettinen ja optinen taide määrittyvät abstraktiksi taiteeksi, jolloin niiden keskeisiksi aiheiksi voidaan mieltää selkeät geometriset muodot. Brittiläisen  Rileyn  teoksissa   viivojen ja värien vastakohtaisuus saavat kuvapinnan väreilemään ja aiheuttamaan näköharhoja. Taiteen voidaan nähdä pyrkineen myös herättämään teostensa avulla psykofyysisiä reaktioita  kuten esimerkiksi tiheät aaltoviivat tuntuivat vilisevän silmissä ja aiheuttavan pahoinvointia. <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/1012858.jpg" alt="1012858.jpg" /><br /><strong>Raimo Utriainen , Kertautuen I, 1984, kiillotettu eloksoitu alumiini.</strong><br />Kineettisen taiteen valtavirtana pidetään yleensä kolmiulotteisia rakennelmia, joissa  voi olla myös mekaanisesti liikkuvia osia. Liike voitiin tuottaa taideteokseen joko liikkeen illuusiona tai rakentamalla teos siten, että se tai sen osa liikkui fyysisesti. Keskeistä kyseisille taidesuuntauksille oli käyttää hyväkseen tietoa ihmisen näköhavaintoon liittyvistä ilmiöistä sekä liikkeen ja tilan illuusioista. <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/1012881.jpg" alt="1012881.jpg" /><br /><strong>Josef Albers, Never Before, 1976.</strong><br />Erilaiset väripinnat ja geometriset kuviot muodostavat voimakasta kolmiulotteisuuden tuntua. Tässä on hyödynnetty värien luomaa syvyys vaikutelmaa optisen harhan luojana. Perspektiivin aiheuttamat muodon muutokset saavat aikaan  paineen vaikutelmaa johon liittyy liike. Vinosuunnat aiheuttavat dynaamisuutta, koska vertaamme asioita yleensä  horisontaali-vertikaali-akselilla.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/1012904.jpg" alt="1012904.jpg" /><br /><strong>Tiina Pitkänen, Harha, 2004, kineettinen laattateos, Keramiikka- ja lasimuotoilu.</strong><br />Kuvioiden välimatkalla on vaikutusta liikkeen nopeus- ja syvyysvaikutelmaan.Liikettä voitiin saada aikaiseksi myös muotoja muuttamalla ja vääristämällä tai valaisemalla teoksen eri osia vuoronperään sykkivän mainosvalon tavoin. Lisäksi katsojan liikkumista teokseen nähden voitiin hyödyntää optisen illuusion aikaansaamiseksi.<br /><br />Liikkeen kuvaamisen ja esittämisen vaikeus lienee paljolti siinä, että liikettä<br />kuvatessa pitäisi pystyä välittämään katsojalle vaikutelma liikkeen jatkuvuudesta ja olemassa olosta, kun esitys on kuitenkin "pysäytettynä" kaksiulotteisessa pinnassa. Kysymys on illuusion luomisesta. Miten luoda tämä illuusio?<br /><br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-25T22:37:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:24+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/optinen-ja-kineettinen-taide"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/optinen-ja-kineettinen-taide</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[POESIA]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Täysrenessanssin aikana Venetsiassa kehittyi myös uusi kuvatyyppi, poesia. Tällä tarkoitetaan eroottis-mytologisia teoksia, joissa tunnelma nousi aihetta tärkeämmäksi.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976739.jpg" alt="976739.jpg" /><br /><strong>Giulio Pippi</strong> alias <strong>Giulio Romano</strong>, Jupiter and Olympia, fresko, 1526-1534, Palazzo del Te.<br /><br />Giulio oli tsensä Rafaelin etevin oppilas ja apulainen, joka rakensi ja freskoin koristeli Palazzo del Ten loistohuvilan. Hän oli tunnettu myös eroottisista mytologiaan pohjautuvista teoksistaan. Yllä oleva kuva perustuu mytologiseen aiheeseen; Jupiter on vietellyt Olympian. Teoksen nimi viittaa roomalaiseen jumaltarustoon kun taas itse kuvasta luettavissa olevista tiedoista osa ovat vahvasti kreikkalaiseen mytologiaan pohjautuvia. Kreikkalaisten Zeus (eli Jupiter) oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä jonkun eläimen hahmossa.<br /><br /> Jupiter on kurottunut koskettamaan Olympian kasvoja, jonka leuka nojaa hänen kädelleen, kuin odottaen. Olympian ilme on ymmärtäväinen ja kannustava, silti jostain syystä myös vienon kiihkeä. Olympian oikea käsi on tarttunut taulun reunaan kiinni, pitääkseen kiinni todellisuudesta tai yltääkseen toiseen ulottuvuuteen ehkä? Hahmo on kuvattu eloisasti, ehkä hivenen suurpiirteisesti ja väritetty heleästi. Valon heijastus pyöreänomaisena vatsalla, osaksi kohdun päällä, ehkä symboloi hedelmällisyyttä tai nuoruutta mahdollisesti jopa neitsyyttä?<br /><br />Jupiterin hahmon kuvaus on selvästi tarkempi ja plastisempi. Hänen lihaksikas vartalo siinä missä paisunut elinkin kuvastavat arvovaltaista voimaa, suuruutta. Kasvoilla kuvastuu niin halu kuin pieni huolikin. Jupiter on saanut itselleen jalkojen sijasta käärmeen muodon, joka saattaa viitata myös kristinuskon paholaisen luonteeseen hänen pettäessään vaimoaan. Plastisuus katoaa ja kolorismilla leikkivä symboliikka ottaa kuvan haltuunsa. Roomalaiset pyhittivät Jupiterille kotkan, joka tässä kuvassa on tarttunut hänen salamaansa. Viittaako kuvaus mytologien ristiriitaisuuteen vai haluisiko kotka estää Jupiteria? Kuka on mies oikeassa laidassa? Onko kotkan tarkoitus sittenkin suojella Jumalaansa ulkopuolisilta katseilta.<br /><br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-12T13:00:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:26+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/poesia"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/poesia</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[ISLAMILAISTA TAIDETTA]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976538.jpg" alt="976538.jpg" /><br />Louvren museosta löytyy Islamilaista taidetta edustava lautanen n.1100–1200 luvulta. Louvre on saanut sen kokoelmiinsa Alphonse Kannilta vuonna 1935. Lautanen on tehty keraamisesta savesta jonka lasituksen alla on islamilaiselle taiteelle tunnusomaista ornamenttikuviointia. Muotomaailma on selkeän yhtenäinen, vahvasti esteettinen kokonaisuus, joka on islamilaiselle taiteelle ominaisin tavoin rakennettu matemaattisista suhdejärjestelmistä, yksinkertaisista numerosarjoista. Ympyrää on aina pidetty ikuisuuden symbolina, ilman alkua ja loppua, kun taas kuviointi muistuttaa henna tatuointien lumoavaa maailmaa. Aivan kuin lautanen kätkisi sisälleen salaisuuden.<br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-12T11:07:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:31+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/islamilaista-taidetta"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/islamilaista-taidetta</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[UUSKLASSISMI JA ROMANTIIKKA]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Antiikin eri vaiheista ihanteita etsinyttä tyyliä kutsutaan <strong>uusklassismiksi</strong>, arkkitehtuurissa käytetään myös nimitystä <strong>empire</strong>. Sitä seurasi vaihe, jota kuvataiteessa kutsutaan <strong>romantiikaksi</strong> ja arkkitehtuurissa <strong>historismiksi</strong> tai <strong>eklektismiksi</strong>.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976287.jpg" alt="976287.jpg" /><br /><strong>Jacques-Louis David</strong>, Horatiusten vala, öljy kankaalle, 1784-1785, Louvre, Pariisi.<br />Maalauksessa sankarit vannovat kostavansa tyrannin pahat työt. Maalaustapa korostaa paatoksellisuutta,  intomielisyyttä. Kaikki henkilöt on maalattu karulle näyttämölle.  hahmot ovat veistoksellisia ja väritys niukkaa. Myöhemmissä  maalauksissa taiteilijan kuvien ankaruus lieventyi huomattavasti.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976291.jpg" alt="976291.jpg" /><br /><strong>Jean-Auguste-Dominique Ingres, </strong>Suuri Odaliski, öljy kankaalle, 1814, Louvre, Pariisi.<br />Davidin opipoika, Ingres, oli opettajaansakin täsmällisempi piirtäjä. Taiturimaiset muotokuvat ja taruaiheiset teokset veivät opettajansa linjan perusteelliseen loppuun jääden lopulta romantiikan suuntausten läpimurtoon.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976348.jpg" alt="976348.jpg" /><br /><strong>Caspar David Friedrich, </strong>Zwei Männer in Betrachtung des Mondes, 1819-1820.<br />Taiteilija osasi kuvata tehokkaasti tunnelman. Rauniot, ristit ja maisemien hämyt kuuluivat latautuneisiin kokonaisuuksiin.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976371.jpg" alt="976371.jpg" /><br /><strong>Theodore Géricault, </strong>Meduusan haaksirikko, öljy kankaalle, 1818-1819, Louvre, Pariisi.<br />Taiteilijan kuuluisin taulu oli ajankohtaiseen skandaaliin perustuva teos, jossa kuvataan laiminlyöntien vuoksi haaksirikkoutunutta laivaa jossa suuri määrä ihmisiä menehtyi.  Teosta varten Géricault tutki laitoksissa mielisairaita ja kuolleita, joiden suuresta luonnosmateriaalista hän sommitteli lautalle menehtyvien rykelmän ajelehtimaan merellä kilmeässä valossa. taiteilija tutki loputtomiin eläinten ja ihmisten anatomiaa, joista hevoset ja kilpa-ajot olivat hänen intohimoisia kohteitaan.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976389.jpg" alt="976389.jpg" /><br /><strong>Joseph M.V. Turner, </strong>Lumimyrsky, öljy kankaalle, 1842, National Gallery, Lontoo.<br />Taiteilijan luonnonkuvaus on syvästi tunteisiin vetoavaa. Hän tutki pperusteellisesti luonnon vaihtuvia sää- ja valaistussuhteita, joiden herkkyys ei ole ollut ylitettävissä.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/976417.jpg" alt="976417.jpg" /><br /><strong>William Blake</strong>, The Great Red Dragon and the Woman Clothed with the Sun, mustekynä ja vesivärit, 1805, The Brooklyn Museum of Art, New York.<br />William Blake oli runoilija, mystikko, taidemaalari ja taidegraafikko. Hänet tunnetaan erityisesti lyyrisistä ja eeppisistä runoistaan, joiden kuvituksen kirjoihin hän itse teki. Yllä oleva teos on tuttu myös vuoden 2002 elokuvasta Red Dragon (Punainen Lohikäärme), joka on Hannibal Lecter trilogian ensimmäinen osa ja perustuu kirjailija Thomas Harrisin samannimiseen kirjaan.<br /><br />"<strong>To see a world in a grain of sand<br />And heaven in a wild flower<br />Hold infinity in the palm of your hand<br />And eternity in an hour."</strong><br />William Blake<br /><br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:35:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:36+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/uusklassismi-ja-romantiikka"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/uusklassismi-ja-romantiikka</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[ROKOKOO]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Aikakauden ominaisuuksiin kuului aiempaa kevyempi ja ilmavampi muotokieli, joka näin ollen pyrki pois synkkyydestä, raskaudesta ja tummasta väriskaalasta. Sen ominaispiirteiksi voidaan laskea koristeellisuus, oikullisuus, leikkisyys, elämänilo, kevytmielisyys, intiimisyys, sirous, sulous ja miellyttämisen halu.Se suosi loputtomia pintakoristeita ja leikki dynaamisesti epäsymmetrisillä pintaratkaisuilla. Värit olivat vaaleita ja valoisia, kulta suuressa suosiossa, öljyvärimaalauksen rinnalle nousi <strong>pastellimaalaus</strong>.Innostus kiinalaisuutta - <strong>chinoiserie</strong> - kohtaan näkyi aikakaudella posliiniesineissä sekä tee- ja huvipaviljongeissa.<strong><br /></strong><strong><u><br /></u></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975280.jpg" alt="975280.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong>Jean-Antoine Watteau, </strong>La Partie Quarrée, öljy kankaalle, 1713<br />Rokokoo tyylin suurimpiin mestareihin lukeutuva Watteau, maalasi runsaasti kuvia luonnonhelmassa kisailevista ihmisistä. Niissä hienopiirteinen piirutus tuo pehmeästä vehreydestä esiin päähenkilöt, joiden vaatteissa loistavat punaiset ja siniset sävyt. Sommitelmat perustuivat <strong>diagonaaleille</strong>, lävistäjille. watteaun värien asteikko oli runsas.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975332.jpg" alt="975332.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong>William Hogart, </strong>The Beggar's Opera VI, 1731.<strong><u><br /></u></strong>William Hogarth oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaanOmien sanojensa mukaan hän kuvasi moderneja moraalisia aiheita. <br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975345.jpg" alt="975345.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong>Sir Joshua Reynolds, </strong>Mrs. Abington as Miss Prue in William Congreve's  Love for Love, 1771.<br />Tärekimpiin muotokuvamaalareihin lukeutuva Sir Joshua korosti sitä, että maalaustaiteen oli tärkeintä tavoitella luonnon ydintä,  ihannetyyppejä ja sen <strong>eetosta</strong>, tapaa.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975380.jpg" alt="975380.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong>Thomas Gainsborough, </strong>Mary, Countess Howe, öljy kankaalle,1763-1764.<br />Taiteilijan muotokuvissa henkilöt näyttävät  luontevilta. Kiinnostus perimmäisen olemuksen ymmärtämiseen heijastuu taiteilijan suhteessa malleihinsa. Vaatteiden arvokkaat materiaalit on kuitenkin kuvattu tarkoin, sillä Gainsborough oli mestari erilaisten kangaslaatujen kuvaajana. Pehmeät maisemataustat korostavat kuvien tunnelmaa. Maisemamaalauksillaan hän   herätti hartaasti syventyneen maailman tunnun.Mehevät värit ja rohkeat siveltimenvedot keräsivät paljon huomiota.<br /><strong><u><br /></u></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975399.jpg" alt="975399.jpg" /><br /><strong>Kina Slott</strong>, Kiinalainen paviljonki on yksi Ruotsin kuninkaallisista linnoista. Se sijaitsee Drottningholmin linnanpuistossa ja toimii Ruotsin kuninkaallisten kesänviettopaikkana.Rakennuksen sisustus ja sen muu arkkitehtuuri yhdistelee rokokoo-tyylisuuntaa sekä kiinalaistyyppistä eksotiikkaa.<strong><u><br /></u></strong><strong><u><br /></u></strong><strong><u><br /></u></strong>]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:20:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:44+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/rokokoo"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/rokokoo</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[BAROKKI]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Barokin aikakaudelle ominaista on kooltaan suuret rakennukset ja veistokset, joiss aon käytetty vahvoja tehokeinoja liikkeen ja drammaattisen valon aikaansaamiseksi.Eri taiteiden lajeja sovellettiin yhteen  ennennäkemättömällä tavalla; kuvanveistäjät käyttivät värejä, arkkitehdit jatkoivat veistoksilla tilan muodostamista ja maalarit loivat ailmää pettäviä arkkitehtuuri-illuusioita seiniin ja kattoihin.<br /><strong><u><br /></u></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974198.jpg" alt="974198.jpg" /><br /><strong><u><br /></u></strong><strong>Gianlorenzo Bernini</strong>, Pyhän Teresan hurmio, marmoriveistos, 1646-1652, S.Maria della Vittoria.<br />Berninin veistotyyli huipentuu Pyhän Teresan hurmiossa, missä taiteilija on marmoriveistosryhmään luonut kullattujen valon säteiden illuusion, aistiharhan, avulla yliluonnollisen ympäristön.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974232.jpg" alt="974232.jpg" /><br /><br /><strong>Michelangelo Merisi da Caravaggio</strong>, Neitsyen kuolema, öljy kankaalle, 1605-06, Louvre.<br />Caravaggio oli plastillisen muodon mestari. Värityksessä hän suosi tummia varjoja ja voimakasta kontrastia.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974260.jpg" alt="974260.jpg" /><br /><strong><br />Bartolomé Esteban Murillo</strong>, The Beggar Boy, 1650.<br />Sentimentaalista taidetta, joka pääsi oikeuksiinsa vasta 1700- luvulla.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974318.jpg" alt="974318.jpg" /><br /><br /><strong>Diego Velásquez</strong>, Margarita in a blue dress, öljy kankaalle, 1659.<br />Taiteilijalla oli oma liiallisuuksia välttävä  realistinen tyyli. Hän nosti maalaustensa ihmiset inhimilliseen elämään ja toi kuviinsa psykologista ulottuvuutta. Taitavana sommittelijana ja hienona värinkäyttäjänä Velásquez loi kuolemattomia mestari teoksia.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974350.jpg" alt="974350.jpg" /><br /><br /><strong>Peter Paul Rubens, </strong>Venus  ja Adonis, 1610 , Dusseldorf Art Academy<br />Rubens tunnetaan erityisesti alastomista, nykykäsityksen mukaan ylipainoisista naisistaan, joiden iho on kuvattu erittäin elävästi. Tyyli on aistillinen ja elämäniloinen.Hän oli  myös arvostettu muotokuvamaalari.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974393.jpg" alt="974393.jpg" /><br /><br /><strong>Rembrandt Harmenszoon van Rijn</strong>, Yövartio, öljy kankaalle, 1642<br />Rembrandt oli poikkeuksellisen omintakeinen taiteilija, joka tarkkaili ahkerasti ympäröivää elämänmenoa ja teki malleistaan syvällisiä luonnetutkielmia. Lisäksi taiteilijan käyttämä taiturillinen valojen ja varjojen vivahteikas vaihtelu, <strong>chiaroscuro</strong>, yhdistyneenä hienoon tekniikkaan takasi hänelle aseman yhtenä kaikkien aikojen suurimmista legendaarisista mestareista.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974430.jpg" alt="974430.jpg" /><br /><br /><strong>Versailles, </strong>aurinkokuninkann Ludvig XIV:n 1600-luvun loppu puolella rakennuttama Pariisin renesanssiajan arkkitehtuurin taidonnäyte.<br /><strong><u><br /></u></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974452.jpg" alt="974452.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong><u><br /></u></strong><strong>Vermeer van Delft, </strong>öljy kankaalle,<strong><br />Laatukuvat, </strong>jokapäiväisiä tapahtumia esittävät  maalaukset, antoivat työtä lukuisille laatukuvamaalareille kuten Vermeerille.Yksinkertaiset arkielämän asiat innnoittivat häntä käyttämään kylmien ja lämpimien värien vastakohtia ja pehmeästi virtaavaa valoa maalaustensa perussävyinä.<br /><strong><br /></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975138.jpg" alt="975138.jpg" /><br /><strong>Pieter Claesz, </strong>Vanitas asetelma, 1630.<br /><strong>Asetelma</strong> on esitys arjen läheisistä esineistä. Asetelmissa käytetään usein<strong> trompe l'oeil</strong> tekniikkaa, jossa viitataan osoittelevasti voimakkaan kuvasyvyyden illuusioon]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:19:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:48+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/barokki"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/barokki</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[MANIERISMI]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Manierismin aikana luovuttiin renesanssissa kehitetyistä muodon, mittasuhteiden ja sommittelun ihanteista. Ominaista maalaustaiteessa oli kuvatapahtumien dynaaminen liikkuvuus, ihmisvartalon pidentäminen ja kuvaaminen anatomisesti luonnottomissa asennoissa, komposition liioiteltu monimutkaisuus, luonnoton ja teatraalinen valonkäyttö sekä vapautuminen värien kohdesidonnaisuudesta. Sen taiteeseen liittyi myös pyrkimys vastaanottajan ja teoksen tilaajan miellyttämiseen. Esimerkkinä tästä ovat arvokkaista materiaaleista valmistetut ylellisyysesineet.<br /><strong><u><br /></u></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975094.jpg" alt="975094.jpg" /><br /><br /><strong>Parmigianino</strong>, Pitkäkaulainen madonna, öljy puulle, n.1535, Uffizi.<br />Notkealla viivalla piirretty Maria on enemmän hovinainen kuin äitihahmo. Ihanteen mukaisesti koko hahmo on varsin pitkälle pelkistetty soikioksi ja hän näyttää saaneen ylimääräisiä kaula- ja selkänikamia. Puoli-istuva asento on väkinäinen ja Jeesus lapsi on putoamaisillaan sylistä. Sommitelmassa vallitsee jännitys vasemman ppuolen soikioiden ja oikealla aukeavan pitkän perspektiivin välillä. Kuva on arvoituksellinen.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974101.jpg" alt="974101.jpg" /><br /><br /><strong>El Greco,</strong><strong> </strong>Pyhän Pietarin kyyneleet, 1580-luvun lopulla.<br />Alkuaikoina taiteilija maalasi kankaalle levein vedoin tummia ja niukkia värejä. Myöhemmässä vaiheessa väritys vaaleni ja kiertyvät ihmishahmot saivat usein tahallisesti luonnonvastaiset värit. El Greco tunnetaan aikakauden ensimmäisenä voimakkaiden henkisten tuntemusten ikuistajana kankaalle.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/974148.jpg" alt="974148.jpg" /><br /><strong><u><br /></u></strong><strong>Giuseppe Arcimboldo, </strong>1591,<strong>  </strong><strong><u><br /></u></strong>Kuvataiteilija kokosi maalauksensa omalaatuisella tavalla; vihanneksista ja esineistä. Aikalaisten mukaan maalaukset olivat kuitenkin malliensa näköisiä.<br /><br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:17:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:51+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/manierismi"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/manierismi</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[GRAFIIKAN VARHAISVAIHEITA]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<strong>Puupiirrosta</strong>, jossa kaiverrettua puulattaa apuna käyttäen, painettiin kuvia paperille on löytynyt 1400-luvun alusta lähtien. Varhaiset piirrokset ovat yksinkertaisia, varjostamattomia ääriviivakuvia ja ne väritettiin käsin. Puupiirroksesta tuli 1470-luvulla pääasiallisin kirjojen kuvitustapa. Huipuunsa sen vei <strong>Albrecht Dürer, </strong>jonka piirrossarjat ilmenttävät taiteilijan persoonallistaomalaatuisuutta sekä taitavaa sommittelutapaa. Häneltä vaikutteita sai <strong>Hans Hollbein</strong> nuorempi. Kolmas tunnettu taitaja oli <strong>Lucas Cranach</strong>, joka teki puupiirroskuvituksen Lutherin Raamattuun. <br /><br />Kultasepäntaitojen yhteydessä syntyi maallisten aiheiden esittämiseen <strong>kuparipiirros. <br /></strong><strong>Martin Schongauer </strong>tunnetaan etevänä kaivertajana ja tekniikan yhtenä edelläkävijänä. <br /><br /><strong>Etsauksen</strong>, eli viivasyövytyksen, suurimpia nimiä sen varhaishistoriassa on <strong>Lucas van Leyden</strong>.Hän kuvasi taitavasti aikalaisiaan lähinnä uskonnollisaiheisissa töissään. Etsauksen kulta-aikaa oli varsinaisesti vasta 1600- luku.]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:10:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:54+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/grafiikan-varhaisvaiheita"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/grafiikan-varhaisvaiheita</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[KESKI-EUROOPAN RENESANSSI]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Aikakauden teokset sisälsivät aristokraattisia piirteitä, mutta niissä oli jo havaittavissa pyrkimys kohti realismia. Taiteen paikalliset erot olivat suuria.  Vahvimmat painopisteet tulivat flaamilaisesta taiteesta. <strong>Ilma-</strong> <strong>eli  väriperpektiivin</strong> oppeihin kuului kolmiulotteiden vaikutelman aikaan saaminen kylmiä ja lämpimiä värejä käyttäen; kauempana olevat kohteet ovat etualalla olevia vaaleampia ja kylmempiä. <strong>Arvoperspektiivissä</strong> taas teoksen henkilöiden arvojärjestystä kuvattiin symbolisesti henkilön koon mukaan.<br /><br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975078.jpg" alt="975078.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><br /><strong>Jan van Eyck</strong>, Giovanni Arnolfini kihlattuineen, öljy puulle, 1434, National Gallery, Lontoo<br />Taiturimainen taiteilija on tuonut silminnäkijän mukaan kuvaan maalamalla itsensä taustan peiliin ja seinään sanat Jan van Eyck oli täällä. Maalauksen korostettua keskeisperspektiiviä jatkaa taustalle sijoitettu peili.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/973913.jpg" alt="973913.jpg" /><br /><strong><u><br /></u></strong><strong>Hieronymus Bosch</strong>, triptyykki Maallisten ilojen puutarha, öljy puulle, 1400-1500 vaihde, Prado.<br /> Boschin unenomaista mielikuvannäkymää huolellisesti  varustettuna yksityiskodilla, väriasteikon puhtaudella sekä läpikuultavuudella.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975085.jpg" alt="975085.jpg" /><br /><strong><u><br /></u></strong><strong>Pieter Brueghel</strong>, Talonpoikaishäät, öljy puulle, 1567, Taidehistoriallinen museo, Wien.<br />Taiteilija maalasi  omintakeisia kuvia aiheenaan joiden aiheena oli usein kansan elämä.Flaamilaisen taiteen yyksityiskohtainen realistinen kerronta yhtyneenä maisemamaalauksen leveyteen antaa Brueghelin taiteelle oman viehätyksensä.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975091.jpg" alt="975091.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong>Albrecht Dürer, </strong>Neljä apostolia, öljy puulle, 1526, Alte Pinathotek, Munchen.<br /><br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:09:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:56+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/keski-euroopan-renesanssi"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/keski-euroopan-renesanssi</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[TÄYSRENESANSSI]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[Täysrenesanssin taiteelle oli tyypillistä pyrkimys täydelliseen harmoniaan ja tasapainoisuuteen. Luonnonmukaisuus, ihanteellinen kauneus ja henkinen selkeys yhdistyivät. Voimakkaan itsevarmat muotokuvat esittivät ihanteen ja yksilöllisyyden keskenään sovussa.<br /><strong><u><br /></u></strong><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/973813.jpg" alt="973813.jpg" /><br /><br /><strong>Leonardo daVinci, </strong>La Scapigliata, umbra ja lyijyvalkoinen poppelipuulle, n.1500, Parma, Pinacoteca Nazionale.<br />Eleiden ja mielialojen esittämisen taito yhdistettynä ihanteelliseen kauneuteen.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975048.jpg" alt="975048.jpg" /><strong><u><br /></u></strong><strong><u><br /></u></strong><strong>Michelangelo Buonarroti, </strong>Pietá, 1499, marmori, Pietarin kirkko.<br />Vakavan kaunis Maria pitää sylissään kullutta Jeesusta. Teoksesta henkii häkellyttävä rauha, surun hyväksyminen on voittanut epätoivon. Ryhmä on veistetty valkoisesta marmorista niin herkästi, että Marian vaatteiden kiillotetut laskokset näyttävät aidolta silkiltä.<br /><br /><img src="https://vuodatus-media-2.vuodatus.net/g/41433/975065.jpg" alt="975065.jpg" /><br /><strong><u><br /></u></strong><strong>Rafael</strong>, Paavi Leo X ja kaksi kardinaalia, öljy kankaalle, 1518-1519, Uffizi.<br />Mutookuvat osoittavat taiteilijan tarkastelleen terävänäköisesti aikansa johtavia henkilöitä. aavi Leo X näyttää maalauksessa suorastaan murskaavan arvovaltaiselta, jonka asemaa korostavat kuvaan sijoitetut aran näköiset kardinaalit.<br /><br /><br />]]></summary>
    <published>2007-10-12T09:08:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-14T05:21:59+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/taysrenesanssi"/>
    <id>https://delos.vuodatus.net/lue/2007/10/taysrenesanssi</id>
    <author>
      <name>Delos</name>
      <uri>https://delos.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
