KYKLADINEN TAIDE
Idoli, viittaa rituaaliesineeseen ja epäjumalankuvaan.
Idolit olivat pieniä, kivisiä patsaita. Ne kuvasivat pelkistetyn kaavamaisesti
ja tyylitellysti alastomia naishahmoja, joiden kasvot olivat naamiomaiset
vailla silmiä ja suuta. Käsivarret oli useimmiten rinnan alla ristissä.
Idolit olivat pieniä, kivisiä patsaita. Ne kuvasivat pelkistetyn kaavamaisesti
ja tyylitellysti alastomia naishahmoja, joiden kasvot olivat naamiomaiset
vailla silmiä ja suuta. Käsivarret oli useimmiten rinnan alla ristissä.
MINOLAINEN KULTTUURI
Minolaisen taiteen keskeisenä pyrkimyksenä oli koristeellisuus.
Fresko tarkoittaa kuivalle tai kostealle kalkkilaastipinnalle vesivärein tai
temperalla tehtyä seinä- tai kattomaalausta.
Knossoksen palatsi oli yksi aikakauden taiteen keskuksista. Palatsi on nykyisin
suosittu turistinähtävyys, se sijaitsee lähellä Kreetan pääkaupunki Heraklionia.
Ajan hengen härkä kulttia Knossoksen palatsista kuvattuna.
Catal Huyuck
Parhaiten härkä kultti oli kuitenkin havaittavissa Catal Huyukissa, missä koko
kaupunki oli kuin yksi rakennus. Temppeleinä käytetyissä huoneissa esiintyi
sekä härkä aiheisia freskoja että härän sarvia imitoivia rakenteita, joita on
hyvinkin voitu käyttää akrobatian kaltaisiin koreografioihin rituaalien yhteydessä.
Häränpään sarvineen on kerrottu toistavan naisen sisäisten elinten muotoa,
sarvien vastatessa munajohtimia ja itse pään kohtua. Eräät säilyneet härkäesineet
näyttävätkin hakeneen pikemmin naisen kuin härän anatomiaa muotoilussaan.
Käärmejumalattaret
Naiset tanssivat kukkivalla niityllä.Taiteilija tallentaa näyn mieleensä, ja toteuttaa sen sinettiin.Tanssijoiden kasvot ja pään hän jättää kuvaamatta.Siksi, että tanssiessaan naiset ovat lakanneet olemasta omia itseään, tavallisia kylän tyttöjä, joista sinetin kaivertaja saattaa olla yksi.Kasvoton ei ole henkilö. Hänessä ilmentyy jumaluus, jota hän tanssien suoritetussa rituaalissa edustaa.Tanssi on tuonut paikalle jotain ihmistä suurempaa, jotain mikä on aina ollut ja on aina oleva.Tanssiessaan tai liikkuessaan määrätyn kaavan mukaan poikkeuksella tavalla ihminen korostaa muille,että hän on astunut arjen ulkopuolelle, toimii toisessa sosiaalisessa todellisuudessa, toteuttaa jotakin epätavallista,tärkeää.Kylän juhlapaikalle on kutsuttu Käärmejumalatar.Keitä muita on paikalla? Kukat, jotka kertovat vuodenajan sekä käärme. Sinettikuvan tanssijoille käärme oli uudistumisen symboli ja kuului siksi naisille.Nainen synnytti,loi elämää. Jumaluus oli siis nainen. Jumaluutta palvottiin naisen ruumiissa ja iloinen mieli oli rukous jumalattarille. Muinaiset ihmiset uskoivat naamioidun tanssijan muuttuvan siksi mitä hänen suorituksensa edustaa. Minolainen taide on säilyttänyt muistikuvan niityllä tanssivista naisista.Leinikin oliivipuiden alla kukkivat joka kevät, kiirehtien ehtiäkseen ennen kuin puiden lehdet kasvavat varjostamaan maanpintaa. Niityt kutsuvat tanssimaan sen joka elää luonnon mukaan.
MYKENELÄINEN KULTTUURI
Taide sai vaikutteita minolaisesta kulttuurista, mutta erona on Peloponnesoksen valtioiden puolustustarve. Linnoitukset ja aselöydöt viittaavat sotaisampaan kansaan, maskuliiniseen sotilas ja sankari kulttuuriin. Palatsit muuttuivat linnoituksiin ja niitä ympäröiviin suuriin muureihin, joita kutsuttiin kyklooppimuureiksi,ikään kuin niiden rakentajana olisi ollut tarujen yksisilmäinen jättiläinen.Mykenen pääportti, ns. Leijonaportti koostuu kolmesta kivipaadesta, niiden yläpuolella olevasta valekaaresta ja reliefistä. Reliefin keskellä oleva pylväs on todennäköisesti ollut uskonnollinen tai hallinnollinen symboli.
Omaperäistä mykeneläistä taidetta edustavat kultalevyistä pakottamalla valmistetut kuolinnaamiot, spiraalikoristeiset hautakivet ja taisteluaiheiset reliefit.
He kehittivät myös oman hautatyyppinsä, kupuhaudan. Kukkulan tai vuoren seinämään kaivettu käytävä päättyi kekomaiseen, pohjaltaan pyöreään kammioon. Näihin hautoihin haudattiin kuninkaallisia ja niistä on löytynyt mm. erilaisia kullasta valmistettuja esineitä.
