Renesanssi, uudelleen syntyminen, on paluu antiikin taiteen muotoihin ja arvoihin. Taiteilija oli arvostaan tietoinen käsityöläinen jonka palkka määräytyi vaihtelevasti tilanteen mukaan ja hän katsoi taiteellaan olevan "tieteellinen" pohja. Suosioon nousi alastontutkielmien, mittasuhteiden ja geometrian lisäksi keskeisperspektiivi, yhden pakopisteen perspektiivi, jonka ohella taiteilijan yksilöllinen ammattitaito nousi materiaaleja tärkeämmäksi. Hahmot kuvattiin herkkinä ja sulokkaina.



Fra Angelico, Marian ilmoitus, fresko, n.1450, Markuksen luostari.
Angelicon tuotanto perustui huolella tutkittuun antiikin taiteeseen ja luonnonmukaisuuden tavoitteluun.



Masaccio, Pyhä kolminaisuus, Maria, Johannes ja lahjoittajat, fresko, 1425, Santa Maria Novella.
Taiteilijan kuvia pitää koossa hallittu keskeisperspektiivi. Kuva on maalattu niin, että katsoja luulee seinässä näkevänsä todellisen syvennyksen.



Sandro Botticelli, Venuksen syntymä, tempera kankaalle, n. 1485, Uffizi
Mytologisiin aiheisiin pohjautuva maalaus jumaltaruston erityismerkityksestä, joka poikkeaa muutoin aikakaudelle tyypillisestä uskonnollisesta teemasta.