GEOMETRINEN TYYLI
Koristelusuuntaus, perustui kuvioihin joissa säännölliset viivaornamentit ja mittausopilliset muodot olivat hallitsevia.
ARKAAINEN TYYLI
Aikakaudella luotiin monumentaalikuvanveiston perusta niin kuvapatsaiden kuin reliefienkin osalta.Reliefit ja myöhemmin täysplastiset veistokset tehtiin tiloihin, etenkin temppelien päätykolmioihin, joka sääteli hahmojen sommittelua. Veistokset olivat maalattuja ja irrallisia, jotka esittivät jumalia, jumalille uhraavia lahjoittajia tai kunnioitettuja sankareita. Nuorimmat veistoksista kuvaavat ihmishahmoja varsin todenmukaisesti. Ihmisfiguuri kuvattiin hieman aiempaa elävämpänä ja luonnonmukaisempanana.Naiset olivat aina puettuja, miehet aina alastomia. Figuureiden Ilme oli arkaainen; mairea hymy, suu kiinni, poskipäät koholla, silmissä eloa. Jalkaterät olivat hieman erillään toisistaan, mutta asento silti jäykkä.
Pylväsjärjestelmä
- Yksinkertainen
- Voimakas
- Staattinen
- Monimuotoisempi
- Sivistyksen ja akateemisuuden symboli
- Akantti kapiteeli
- Hallinnollinen symboli
Athene Niken temppelissä on käytetty Joonaialaista pylväsjärjestelmää.
Palkki-pylväs-rakenne taas tarkoittaa sitä, että pylväät toimivat kattopakkien tukirakenteina.
Mustakuviollinen maljakkomaalaus tyyli
Maljakkomaalauksessa noudatettiin 600-luvulta eKr. mustakuvioista tyyliä. Koristeaiheet maalattiin mustina pintoina, joiden sisään yksityiskohdat tehtiin raaputtamalla tai kaivertamalla.Henkilöhahmojen sommittelussa näkyi vielä pitkään egyptiläisiä vaikutteita. Vartalon eri osat kuvattiin niille luonteenomaisimmasta kulmasta, joko suoraan edestä (hartiat) tai sivulta (kasvoprofiili ja jalat).
Punakuviollinen maljakkomaalaus tyyli
Noin vuonna 530 eKr. keksitty punakuvioinen tekniikka helpotti maljakoiden koristelua suuresti. Tausta maalattiin mustaksi, ja poltetun saviastian punaruskea väri jäi näkymään kuvioina, jolloin yksityiskohtia ei tarvinnut tehdä raaputtamalla, vaan ne voitiin maalata. Henkilöhahmojen anatomiaa alettiin kuvata hankalammista kulmista (esimerkiksi jalkaterä kuvattiin myös vinottain sivulta tai suoraan edestäpäin, ei ainoastaan suoraan sivulta, kuten aikaisemmin). Yksityiskohtien toteuttaminen maalaamalla irrotti ilmaisun täsmällisistä siluettikuvioista; osaltaan tämä kehitys vaikutti myös maljakkomaalauksen rappeutumiseen.
KLASSINEN TYYLI
Voimakkain värein maalatuissa veistoksissa kuvattiin urheilijoita, filosofeja ja puhujia. Ihmishahmot kuvattiin luonnonmukaisesti ja liikkeillä ilmaistiin tunteita. Ihannekauneutta ilmaistiin matematiikan avulla.Kuvanveistäjät yhdistivät todellisuusvaikutelmat ja idealismin. Veistoksen tuli olla elävän tuntuinen ja kohteensa visuaalinen vastine. Ihanteellisuuden taustalla oli tarve todellisuuden rajojen ylittämiseen. Vapaasti seisovia veistoksia voidaan tarkastella kaikilta suunnilta. Alastoman ihmisvartalon ja kontraposton ihannetyyppi luotiin.
Kontraposto on asento, joka perustuu vastaliikkeeseen. Perusmuodossa vartalon paino on toisen jalan varassa, lantio ja ylävartalo kallistuvat vastakkaiseen suuntaan, toinen jalka toimii tukena.
Draperian eli kankaan poimujen korostamisen avulla luotiin voimakkaita valo-varjo -vaikutelmia; se oli taiteellinen keino eloisuuden esittämiseen.
Klassinen kausi jaotellaan kolmeen tyylikauteen:
Ankaran tyylin veistoksista puuttuvat voimakas liike ja tunteenilmaukset.
Täysklassiselta ajalta eteenpäin liikevaikutelman sekä draperian korostaminen lisääntyy.Veistosten kuvaustapa oli samalla kertaa luonnonmukaista ja arkitodellisuuden ylittävää.
Myöhäisklassilliselle ajalle on tyypillistä dramaattinen ja liioitteleva esitystapa. Tuona aikana yleistyivät muotokuvat.
HELLENISTINEN TYYLI
Kuva-aiheina vaikuttivat ajan hallitsijat, kuuluisat puhujat ja filosofit ja useammasta figuurista koostuvia ryhmiä alettiin kuvata.Ylevyyden ja hillityn kauneuden sijalle astuvat dramaattisuus, intohimo ja raju voima.
Ajan taiteelle oli tyypillistä kaksi äärimmäisyyttä: mieltymys pieneen ja hienostuneeseen ja toisaalta suureen ja mahtipontiseen.
Laokoon-ryhmä:
"Apollonin pappi Laokoon ei ollut totellut jumalaansa.Rangaistukseksi jumala lähetti merestä kaksi käärmettäsurmaamaan papin ja kaksi hänen poikaansa. Veistoksessa on kolme hahmoa sommiteltu pyramidiksi. Laokoon on muihin hahmoihin verrattuna liioitellun suuri. Käärme puree juuri Laokoonia kylkeen. Pojat käyvät kumpikin omaa taisteluaan ja käärmeet sitovat hahmot veistokselliseksi sommitelmaksi."
Samothrakeen Nike:
Patsas löydettiin yhtenä kappaleena 15. huhtikuuta 1863 Samothraken saarelta.Patsaan löysi Ranskan Edirnen varakonsulin sijainen Charles Champoiseau erään tutkimusretken aikana Kokonaisuus mahdollisti löytäjän tunnistamaan patsaan esittävän Nikeä, voittoa, joka tavanomaisesti kuvattiin siivekkääksi naiseksi.Kokonaisuus lähetettiin Pariisiin ja siellä kuuluisaan Louvren museoon.
Patsas on veistetty valkoisesta marmorista, joka todennäköisesti on peräisin Paroksen saarelta. Patsas esittää siivekästä naista, joka on voiton allegoria, hahmo on pukeutunut hyvin hienosta kankaasta tehtyyn asuun, joka tuo esille hyvin kehon muodot. Osittain patsaalla on yllään myös nuttu, joka kuitenkin paljastaa vasemmanjalan. Tuli likistää vaatteita vasten kehoa ja näin Nike on kuvattu poseeraamassa aluksen kannella.
Nike on koottu kuudesta marmorikimpaleesta, jotka on työstetty erillisinä osina. Työstetyt osat ovat: keho, ylävartalo ja pää, kaksi käsivartta sekä kaksi siipeä.Tämä kreikkalaisten kivenveistäjien laajalta käyttämä tapa salli säästämisen materiaalikustannuksissa. On huomattavasti edullisempi louhia pieniä louheita kuinhyvin isoja järkäleitä. Niken mitat ovat: 2,40 metriä ja kokonaisuudessa siivet mukaan lukien 3.28 metriä korkea, se on noin 1,5 kertaa luonnollinen korkeus. Erikseen tehdyt kappaleet on liitetty toisiinsa pronssiliittimin.
