Giulio Pippi alias Giulio Romano, Jupiter and Olympia, fresko, 1526-1534, Palazzo del Te.
Giulio oli tsensä Rafaelin etevin oppilas ja apulainen, joka rakensi ja freskoin koristeli Palazzo del Ten loistohuvilan. Hän oli tunnettu myös eroottisista mytologiaan pohjautuvista teoksistaan. Yllä oleva kuva perustuu mytologiseen aiheeseen; Jupiter on vietellyt Olympian. Teoksen nimi viittaa roomalaiseen jumaltarustoon kun taas itse kuvasta luettavissa olevista tiedoista osa ovat vahvasti kreikkalaiseen mytologiaan pohjautuvia. Kreikkalaisten Zeus (eli Jupiter) oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä jonkun eläimen hahmossa.
Jupiter on kurottunut koskettamaan Olympian kasvoja, jonka leuka nojaa hänen kädelleen, kuin odottaen. Olympian ilme on ymmärtäväinen ja kannustava, silti jostain syystä myös vienon kiihkeä. Olympian oikea käsi on tarttunut taulun reunaan kiinni, pitääkseen kiinni todellisuudesta tai yltääkseen toiseen ulottuvuuteen ehkä? Hahmo on kuvattu eloisasti, ehkä hivenen suurpiirteisesti ja väritetty heleästi. Valon heijastus pyöreänomaisena vatsalla, osaksi kohdun päällä, ehkä symboloi hedelmällisyyttä tai nuoruutta mahdollisesti jopa neitsyyttä?
Jupiterin hahmon kuvaus on selvästi tarkempi ja plastisempi. Hänen lihaksikas vartalo siinä missä paisunut elinkin kuvastavat arvovaltaista voimaa, suuruutta. Kasvoilla kuvastuu niin halu kuin pieni huolikin. Jupiter on saanut itselleen jalkojen sijasta käärmeen muodon, joka saattaa viitata myös kristinuskon paholaisen luonteeseen hänen pettäessään vaimoaan. Plastisuus katoaa ja kolorismilla leikkivä symboliikka ottaa kuvan haltuunsa. Roomalaiset pyhittivät Jupiterille kotkan, joka tässä kuvassa on tarttunut hänen salamaansa. Viittaako kuvaus mytologien ristiriitaisuuteen vai haluisiko kotka estää Jupiteria? Kuka on mies oikeassa laidassa? Onko kotkan tarkoitus sittenkin suojella Jumalaansa ulkopuolisilta katseilta.
